Mikä on kiinteistö?
Lähdetäämpä siitä liikkelle, että mikä on kiinteistö? Sana kiinteistö ei tarkoita rakennusta eli se ei ole talo tai mökki. Kiinteistö on maanomistuksen yksikkö, johon kuuluu rajoiltaan määritelty osa maapallon pintaa. Kiinteistö voi olla esim. asemakaava-alueella oleva tila tai tontti, asemakaava-alueen ulkopuolella oleva tila, tai isommasta tilasta tai tontista osoitettu määräala, josta sitten muodostuu lohkomisessa oma tila tai tontti.
Määräala erotetaan omaksi kiinteistöksi lohkomalla se. Tämä tapahtuu kaupan jälkeen. Määräalalle on haettava lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun saantokirja on allekirjoitettu. Kun määräalalle haetaan lainhuutoa, lohkominen käynnistyy automaattisesti.
Määräala lohkotaan itsenäiseksi kiinteistöksi kiinteistötoimituksessa.
Kiinteistötoimituksessa määräala muodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi silloin määräalan rajat vahvistetaan ja erotetaan kyseinen määräala emäkiinteistöstä. Jos ollaan asemakaava-alueella siitä muodostuu tontti tai jos ollaan asemakaava-alueen ulkopuolella siitä muodostuu tila.
Kiinteistön ostamisessa ja myymisessä on monta huomioon otettavaa asiaa. Siihen liittyy paljon erilaisia dokumentteja ja selvityksiä. Siinä paperiviidakossa on kiinteistönvälittäjästä iso apu.
Tässä lueteltuna kiinteistökaupan kannalta oleellisia dokumentteja:
Kiinteistörekisteriottesta selviää:
- Perustiedot, joista näet mm., minkä kokoinen kiinteistö on kyseessä (tilan/tontin koko)
- Muodostumistiedot, joista näet mm., mistä kiinteistöistä ja miten se on muodostunut
- Erottamattomat määräalat tarkoittaa tilasta luovutettua maa-aluetta, jota ei ole vielä lohkottu/erotettu omaksi kiinteistökseen. Lue lohkomisesta lisää täältä
- Kaavat, tonttijaot ja rakennuskiellot - kohdasta näet, millainen kaava alueella on esim. yleiskaava tai asemakaava. Tonttijako voi olla joko ohjeellinen tai sitova. Tonttijako laaditaan sitovana, kun alueen keskeinen sijainti, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän selkeys sitä edellyttävät. Tonttijako osoitetaan asemakaavakartalla ja sen sitovuudesta määrätään asemakaavassa. Ohjeellinen tonttijako tarkoittaa, että kiinteistönmuodostuksen ei välttämättä aina tarvitse noudattaa asemakaavassa olevaa tonttijakoa.
- Rasitteet (esim. tierasite tarkoittaa sitä, että jollakin toisella kiinteistöllä on käynti omalle kiinteistölle tämän kiinteistön maiden kautta), käyttöoikeudet (esim. tieoikeus tarkoittaa sitä, että tälle kiinteistölle on kulku jonkun toisen kiinteistön kautta)sekä käyttörajoitukset selviää kiinteistörekisteriotteesta. Lue lisää tieoikeudesta
- Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityiset etuudet tarkoittaa mm. osuutta yhteiseen vesialueeseen tai osuutta yhteiseen maa-alueeseen. Lue lisää maanmittauslaitoksen sivuilta Yhteisistä vesialueista löytyy myös hyvä blogikirjoitus. Erityiset etuudet on harvinaisia (esim. oikeus koskivoimaan) ja niihin voi törmätä lähinnä lapissa.
- Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset
Lue lisää kiinteistörekisteriotteesta
Lainhuutotodistuksesta selviää:
- Perustiedot (pinta-ala, kiinteistötunnus)
- Lainhuutotiedot (omistajat). Jos joku kiinteistön omistajista on kuollut, tulee kuolleesta henkilöstä hankkia mm. perukirja ja virkatodistukset. Lue lisää kuolinpesän asunnon myynnistä täältä
- Määräalojen lainhuutotiedot (luovutetut määräalat, joita ei ole vielä lohkottu/erotettu omaksi kiinteistökseen)
- Lainhuudattomat luovutukset (luovutettu kiinteistö, jolle uusi omistaja ei ole vielä hakenut lainhuutoa) Lue lisää lainhuudon hakemisesta täältä
- Omistajien yhteystietoja
Lue lisää lainhuutotodistuksesta
Rasitustodistus, josta selviää:
- Perustiedot (pinta-ala, kiinteistötunnus)
- Kiinnitykset (panttikirjat) ja erityiset oikeudet (esim. vuoraoikeus, hallinnanjakosopimus). Kiinteistöllä ei välttämättä ole ollenkaan kiinnityksiä, silloin sitä ei voi käyttää lainan vakuutena, ennen kuin kiinnityksiä on haettu. Kiinnityksiä voidaan hakea Maanmittauslaitokselta.
- Vallintarajoitukset (esim. ulosmittaus, konkurssi)
Lue lisää rasitustodistuksesta
Kiinteistön karttatuloste
- Asemakaava-alueen ulkopuolella voi tilan rajoja tarkastella esim. täältä. Valitse sieltä karttatasot -> kiinteistöt -> kiinteistöjaotus
Asemakaavasta, tonttikartasta ja kaavamääräyksistä selviää
- mm. asemakaavan mukaisen tontin rajat, rakennusalue, rakennusoikeus ja kaavan mukainen käyttötarkoitus.
- Jos myytävä kiinteistö sijaitsee alueella, jossa on sitova tonttijako, eikä kiinteistöä ole merkitty tonttina kiinteistörekisteriin, on varmistettava, että kiinteistön tonttijaon mukainen raja kulkee samassa kohdassa, kuin mihin raja on hankitussa kartassa merkitty. On myös hyvä kiinnittää huomiota kiinteistöllä käytännössä muodostuneisiin rajoihin (esimerkiksi onko aita oikeasti rajalla).
- Asemakaava-alueella on sijaitsevan kiinteistön osalta on hyvä ottaa huomioon mahdollinen katualueen lunastus/lunastusvaraus sekä sen mahdollinen vaikutus rajoihin, rakentamiseen sekä jäljellä olevan rakennusoikeuden määrään.
Johtokartta
- Johtokartalla esitetään maahan sijoitettujen johtojen, kaapeleiden ja niihin välittömästi liittyvien laitteiden ja rakenteiden sijainti. Rakentamista suunniteltaessa pitää ottaa huomioon, että johtokartat eivät välttämättä ole ajantasalla.
Rakennusjärjestys
- Jokaisella kunnalla on oltava rakennusjärjestys siinä annetaan paikallisista oloista johtuvia maankäyttöä ja rakentamista koskevia määräyksiä täällä esim. Tampereen kaupungin rakennusjärjestys.
Rakennuslupa-asiakirjat
- Rakennuslupa-asiakirjoihin kuuluu mm. rakennuslupa, pohjapiirustus, sähkö ja LVI-kuvat, leikkauskuvat rakenteista, käyttöönottotarkastuspöytäkirja (eli osittainen lopputarkastuspöytäkirja), lopputarkastuspöytäkirja yms. Rakennuslupa-asiakirjoista on hyvä tarkistaa, että rakennus vastaa piirustuksia ja kaikilla rakennuksilla ja niihin myöhemmin tehdyillä muutostöillä on tarvittavat luvat, ja että ilmoitetut käyttötarkoitukset vastaavat rakennuslupa-asiakirjoissa määriteltyjä käyttötarkoituksia.
Energiatodistus
- Energiatodistuksessa ilmoitetaan toteutunut energiankulutus, mutta todistuksessa esitetty energiatehokkuusluokka ja E-luku perustuvat laskennalliseen kulutukseen. Lue lisää energiatodistuksesta täältä
Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja
- Tarkastuspöytäkirjasta selviää mm. säiliölle annettu kuntoluokitus, jonka mukaan seuraava määräaikaistarkastus ja tarvittavat toimenpiteet.
Vesihuoltojärjestelmää koskevat mahdolliset selvitykset
- On hyvä selvittää minkälainen vesihuoltojärjestelmä kiinteistöllä on (kunnallinen vesijohto, yhteenliittymä, kuten vesiosuuskunta, yhteinen kaivo naapureiden kanssa tai oma kaivo).
- On myös hyvä selvittää, onko kiinteistö vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja jos on, onko kiinteistö liitetty vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Jos kiinteistöä ei ole liitetty verkkoon, vaikka näin pitäisi olla, on selvitettävä liittymisvelvollisuuden aikataulu ja kustannus.
- Oman kaivon osalta on hyvä selvitettävä, onko jollakin toisella kiinteistöllä siihen käyttöoikeus, ja minkä tyyppinen kaivo on (esim. porakaivo).
- On myös hyvä kysyä kaivoveden riittävyydestä, laadusta ja kaivon sijainnista sekä varmistettava, että se sijaitsee myytävän kiinteistön alueella. Mikäli kaivo ei sijaitse myytävän kiinteistön alueella, on selvitettävä, mihin kaivon käyttöoikeus perustuu. Kaivon käyttöoikeus pitäisi olla kirjattuna ja se pitäisi näkyä kiinteistörekisteriotteella oikeutena. Muuten lupa ei ole pysyvä.
Jätevesijärjestelmä
- Jos kiinteistö ei kuulu vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston piiriin. On kiinteistöllä hyvä olla jätevesijärjestelmän suunnitelma, selvitys, käyttö-ja huolto-ohjeet. On hyvä käydä läpi, miten kiinteistön jätevesihuolto on järjestetty. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, onko kiinteistön jätevesijärjestelmä voimassa olevien säännösten mukainen. Asian voi tarvittaessa tarkistaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. On hyvä tarkistaa myös saostuskaivon ja imeytyskentän sijainti sekä se, että ne sijaitsevat myytävän kiinteistön alueella. Lue lisää hajajätevesiasetuksesta
Hallinnanjakosopimus
- Mikäli kaupan kohteena on kiinteistön määräosa (esim. kiinteistömuotoinen paritalo), tulee tarkistaa rasitustodistuksesta, ovatko kiinteistön yhteisomistajat tehneet keskinäisen sopimuksen kiinteistön maa-alueen ja sillä sijaitsevien rakennusten käytöstä ja hallinnoinnista. Hallinnanjakosopimuksessa sovitaan mm. kiinnitysten jakautumisesta eri määräosien kesken, kiinteistön kulujen jakamisesta yms.
Liittymäsopimukset
- Sähkö-, vesi-ja viemäriliittymien sekä kaukolämpösopimuksen osalta on selvitettävä voidaanko ne siirtää. Myös sähköliittymän kapasiteetti on hyvä selvittää. Keskeistä on se, mitä liittymiä kiinteistöllä on, ja onko liittymämaksut maksettu. On myös hyvä selvittää, onko sähkö-, vesi-ja kaukolämmön käyttömaksut maksettu.
Kuntoselvitykset
- On oleellista selvittää, onko kohteesta joskus tehty kuntoon liittyviä selvityksiä. Jos tällaisia on tehty, on hyvä pyytää kaikki tehdyt raportit ja tutustua niihin. Jos raporttien perusteella on tehty korjauksia, on hyvä pyytää selvitys korjausten tekoajasta, laajuudesta ja tekijästä.
- Ennen kauppaa olisi hyvä tehdä asuntokaupan kuntotarkastus, joka tehdään asuntojen kuntotarkastuksesta laadittujen LVI-ja KH-kortistojen ohjeiden mukaan
- KH 90-00393, LVI 01-10413 tilaajan ohje
- KH 90-00394, LVI 01-10414 suoritusohje
- KH 90023, tilaussopimus
Tässä muutamia asuntokaupassa käytettyjä termejä ja niiden selityksiä:
Kuntoarvio
Rakennuksen rakenteellisen kunnon tutkimus, joka perustuu silmämääräiseen havainnointiin rakenteita rikkomatta.
Kuntotutkimus
Kuntoarviota tarkempi tutkimus, jossa perehdytään jonkin rakennuksen osan kuntoon rakenteita rikkovien tai muiden silmämääräistä tarkempien menetelmien avulla.
Asuntokaupan kuntotarkastus
Pääasiassa aistinvaraisilla havainnoilla rakennetta rikkomattomin menetelmin tehty rakennusteknisen kunnon arviointi. Apuvälineenä käytetään teknisiä mittalaitteita. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältö, suoritustapa ja raportointi on määritelty kuluttajan näkökulmasta tilaajan ohjeessa sekä suoritusohjeessa.
Kosteuskartoitus
Tutkimus, jossa tutkitaan mahdollisen yksittäisen vaurion tai ongelman syytä ja laajuutta mittaamalla rakenteiden kosteutta pintamittauksin rakenteita rikkomatta.
Asbestikartoitus
Asbesikartoitus ei ole pakollinen kiinteistöä myytäessä, mutta ostajan kannattaa ottaa huomioon että, mikäli kiinteistö on loppukatselmuksessa hyväksytty ennen vuotta 1994, eikä asbestikartoitusta ole tehty, on se teetettävä ennen isompien remonttien aloittamista.
Puolison suostumus
Mikäli kaupan kohteena on puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai pääasiallisesti yhteisenä kotina käytettäväksi tarkoitettu kiinteistö, tarvitaan myyntiin myös ei-omistavan puolison suostumus riippumatta siitä, onko omaisuus avio-oikeuden alaista tai siitä vapaata. Kun puolisoiden välinen avioero on lopullinen, suostumus tarvitaan kunnes ositus tai omaisuuden erottelu on lainvoimaisesti toimitettu. Puolison suostumuksen tarve ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa täysin yksiselitteinen. Tästä johtuen Maanmittauslaitokselta kannattaa tarkistaa edellytetäänkö ei-omistavan puolison suostumusta kyseisessä tapauksessa. Mikäli yksiselitteistä vastausta ei saada, puolison suostumus tulee hankkia. Kiinteistön kaupassa ja vuokraoikeuden kaupassa rakennuksineen suostumuksen tulee olla kirjallinen, päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama tai se tulee olla annettu Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelussa. Jos suostumus annetaan kiinteistön kauppakirjassa, todistajaksi riittää kaupanvahvistaja yksin. Aviopuolisoihin rinnastetaan myös rekisteröidyssä parisuhteessa olevat. Avopuolison suostumusta ei tarvita riippumatta siitä, sovelletaanko puolisoihin lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.
Muuta huomioitavaa kiinteistökaupassa
Kaupavahvistaja
- Kaupanvahvistuksessa kiinteistön luovutus (esimerkiksi kauppa tai lahja) vahvistetaan kaikkien luovutuskirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Ilman kaupanvahvistusta luovutus on mitätön, eikä ostaja voi saada lainhuutoa kiinteistöön. Vahvistuksen voi tehdä ainoastaan kaupanvahvistaja. Kiinteistövaihdannan palvelussa tehtävissä luovutuksissa ei tarvita kaupanvahvistajaa. Lue lisää kaupanvahvistuksesta. Kaupanvahvistus maksaa 120€ + mahdolliset matkakulut ja se maksetaan kaupanvahvistajalle yleisesti käteisellä kaupanteossa.
- Tutustu kaupanvahvistajan ohjeeseen
- Jos tarvit kaupanvahvistajaa pirkanmaalla voit ottaa suoraan yhteyttä:
Vesijättö
- Jos kyse on rantakiinteistöstä on selvitettävä mahdollinen vesijätön olemassaolo. Vesijättöä on syntynyt mm. maan kohoamisen tai vedenpinnan alenemisen eli järvenlaskun seurauksena. Usein Vesijättö kuuluu viereisen vesialueen omistajalle (useimmiten kylän yhteisen vesialueen osakaskunta). Vesijättöalue ei ole vesijättöön rajoittuvan maa-alueen haltijan omistuksessa, eikä kuulu kauppaan. Vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja voi hakea vesijätön lunastusta kiinteistöönsä. Toimituksessa päätetään muun muassa siitä, onko lunastamiselle laissa säädetyt perusteet, ja ratkaistaan vesijättöalueesta maksettava lunastuskorvaus. Lue lisää vesijätön lunastuksesta.
Kulkuyhteys kiinteistölle
- Jos kulkuyhteys kiinteistölle on järjestetty toisen kiinteistön kautta, on hyvä verrata, että kulkuyhteys maastossa vastaa sijainniltaan toimituskarttaan merkittyyn sijaintiin, ja että kulkuyhteys näkyy kiinteistörekisteriotteella tieoikeutena.
- Jos kulkuyhteys kiinteistölle on järjestetty yksityistielain mukaisen yksityistien kautta, on tällöin selvitettävä tien käyttöön liittyvät rajoitukset ja maksut.
Kunnan etuosto-oikeus
- Etuosto-oikeus tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö tai sen määräala- tai osa. Kunnan käyttäessä etuosto-oikeuttaan kunta tulee kiinteistön alkuperäisen ostajan tilalle kauppaan. Kaupan ehdot eivät siis muutu, ainoastaan ostaja. Pirkanmaalla kunnalla on etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa, joissa maapinta-ala on 5 000 m² tai enemmän. Huomioon otetaan myös kahden edellisen vuoden aikana tehdyt kiinteistökaupat. Kunnan etuosto-oikeuden käyttämiselle on tiettyjä edellytyksiä. Ensinnäkin ostajana ei saa olla kiinteistön myyjän puoliso, perillinen, tai valtio, eikä kyseessä saa olla myynti pakkohuutokaupalla. Tällaisissa kaupoissa kunnalla ei ole etuosto-oikeutta. Kunnalla on kaupanteosta 3kk aikaa käyttää etuosto-oikeuttaan. Lue lisää etuosto-oikeudesta täältä
Valtion etuosto-oikeus
- 1.1.2020 on voimaan tullut laki koskien valtion etuosto-oikeutta eräillä alueilla. Etuosto-oikeudella tarkoitetaan valtion oikeutta lunastaa myyty kiinteistö, määräosa kiinteistöstä tai määräala. Valtiolla on etuosto-oikeus vain sellaisiin kiinteistöihin, jotka sijaitsevat tai joiden osa sijaitsee:
- 1) maakunta-, yleis-tai asemakaavassa Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tarpeisiin osoitetuilla alueilla tai enintään 500 metrin etäisyydellä niistä
- 2) enintään 1000 metrin etäisyydellä viestiasemista, tutka-asemista, lentopaikoista tai satamista, jotka palvelevat Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen vesi-tai ilmailuliikennettä
- 3) enintään 500 metrin etäisyydellä muista Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen käytössä olevista kiinteistöistä, jotka edellyttävät suoja-aluetta.
- Kiinteistön omistaja, voi tiedustella kiinteistönsä mahdollista sijaintia valtion etuosto-oikeusalueella Maanmittauslaitokselta.
EU-ja ETA-alueen ulkopuolisia koskeva lupamenettely
- 1.1.2020 astui voimaan myös laki eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta. EU-ja ETA-alueen ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen on saatava puolustusministeriön lupa kiinteistön hankintaan Suomessa. Lupa voidaan myöntää ennen luovutusta tai sen jälkeen, ja lupaa on haettava ennen luovutusta tai 2 kk:n kuluessa kaupanteosta. Jos lupaa ei ole haettu asetetussa määräajassa, luovutuksensaajan on luovutettava kiinteistö 1 vuoden kuluessa siitä, kun lupahakemus olisi tullut tehdä. Jos lupaa ei myönnetä, luovutuksensaajan on luovutettava kiinteistö 1 vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta. Jos kiinteistöä ei ole luovutettu eteenpäin tai luovutusta purettu säädetyssä ajassa, puolustusministeriön on määrättävä kiinteistö myytäväksi ulosottokaaren mukaisessa menettelyssä.
Ota yhteyttä
Mikäli harkitset asuntosi myyntiä ja haluat keskustella kanssamme tarkemmin, ota meihin yhteyttä.